Sisällöntuottajan työ voi kuulostaa helpolta, mutta välillä se on hyvinkin vaikeaa. Ainakin silloin, kun työnantaja pyytää kirjoittamaan hekumallisen artikkelin osallistavista karttapalveluista.

Alkushokista selvittyäni aloin miettiä erilaisia näkökulmia aiheeseen. Poimin kohokohtia tekemistämme tarjouksista ja luin muun muassa Maptionnairen mainiota blogia, joka käsittelee vastaavia palveluita karttapohjaisten kyselyiden osalta.

En silti keksinyt yhtään raflaavaa otsikkoa ja aloin pohtia, miksi sijaintipohjaista osallistamista tarvitaan ja mitä nämä palvelut konkreettisesti tarjoavat? Lyhyt vastaus on, että kunnat ja yritykset haluavat entistä enemmän ottaa asukkaita ja asiakkaita mukaan päätöksentekoon. Karttapohjaisen osallistamisen palvelut taas tarjoavat työkalun tällaisen vuorovaikutuksen luomiselle.

Mutta kuulostaako vuorovaikutuksen luominen karttapohjaisen osallistamisen avulla jännittävältä?

Ei niin.

Näillä sanoin kuvatun palvelun luulisi olevan vain kopio vanhanaikaisesta tekstaripalstasta, joka on liimattu kaupungin kartan päälle töykeine kommentteineen ja ala-arvoisine kuvineen.

Meidän ratkaisumme tähän uhkaan kulkee nimellä Zoneatlas Engage. Se pitää huolen niin palvelun toimivuudesta, käytettävyydestä, kuin sisällön laadustakin. Tavoitteemme on, että sijaintiin yhdistetty osallistaminen innostaakin sekä alueen omistajia että käyttäjiä kommunikoimaan paremmin keskenään.

Karttajargonin takaa paljastuu siis tuttuja asioita, kuten kommentointia, kyselyiden luomista tai vaikka kuvien jakamista ja tykkäämistä suoraan kartalla. Käyttötarkoitukseen räätälöity kartta tarjoaa lisäksi valkoista palautelomaketta mielenkiintoisemman ja monikäyttöisemmän alustan vuorovaikutukselle.

Halusin vielä päästä testaamaan osallistumista tositoimissa. Avasin Retkikompassin lähtiessäni Evolle telttailemaan ja aloin jännityksen sekaisin tuntein selata läpi käyttäjien kuvia ja kommentteja.

Ja kuinka ollakaan, kuvat olivat hienoja maisemia ja kommentit asiallista keskustelua! Selasin vain oman reittini varrelle jääviä merkintöjä ja tein peräti niiden perusteella pienen muutoksen omaan suunnitelmaani. Sijaintiin perustuva tieto osoittautui hyväksi työkaluksi kiinnostavan reitin suunnittelemiseen.

Innostuin jopa niin paljon, että lisäsin itsekin kuvan suoraan Kalliojärven eteläiseen kärkeen. Löysin siis harrastuksen kautta oman tapani vaikuttaa ja tunsin tehneeni samalla palveluksen myös toisille retkeilijöille.

Paikkatiedon ja vuorovaikutuksen yhdistäminen kuulostaa aluksi vaikealta, mutta todellisuudessa se tarjoaa helpon tavan monipuoliselle, matalan kynnyksen kommunikoinnille.

Aiheen hienous piileekin ehkä juuri tässä. Hyvällä tuotteella ja palvelulla monimutkaisetkin asiat voidaan tehdä helpoiksi.