Rakennamme Metsähallituksen kanssa Retkikompassi-palvelua, joka mahdollistaa paikkatietoon sidotun keskustelun ja palautteenannon. Retkikompassi on karttapalvelu, jossa retkeilijä voi antaa Metsähallitukselle palautetta vaikka huonokuntoisesta laavusta, vinkata muille retkeilijöille hyvästä taukopaikasta tai keskustella yleisesti retkeilykohteista.

Mistä kaikki sitten alkoikaan?

Omaan organisaatioon liittyvät palautteet hajaantuvat nykyään somekanaviin, puskaradioihin, sähköposteihin ja palautelomakkeisiin. Kauas ollaan tultu ajoista, jolloin pelkkä yksi postilaatikko keräsi asiakkaiden mielipiteet ja ongelmat yhteen paikkaan. Siksi on entistä olennaisempaa olla läsnä niissä medioissa, joissa keskustelua käydään, mutta myös tarjota keinoja keskustelulle. Kun organisaationa itse tarjoaa toimivan foorumin keskustelulle, on huomattavasti helpompaa olla aktiivisesti mukana keskusteluissa ja kehittää toimintaa sen pohjalta.

Kuinka hankitaan oikeita palveluita oikein

Pääsimme mukaan pilottiprojektiin Metsähallituksen järjestämän innovaatiokilpailun seurauksena. Tilaaja arvosti paikkatieto-, teknologia- sekä design-osaamistamme. Varsinainen aktiivinen palvelun työstö alkoi kesällä 2019. Muotoilun, vuoropuhelun sekä ohjelmointityön tuloksena syntyi palvelu, jossa Metsähallituksen paikkatietojärjestelmässä sijaitseviin retkeilykohteisiin ja rakenteisiin voidaan yhdistää keskustelua ja palautetta. Palvelulle ei ollut minkäänlaista käsikirjaa tai tarkkaa määrittelyä. Määriteltynä oli sen sijaan innovatiiviseen hankintaan liittyvä prosessi, jossa seuraavaan vaiheeseen edetäkseen täytyy osoittaa palvelun toimivuus, tarpeellisuus ja hyödyllisyys. Retkikompassia onkin suunniteltu, kehitetty ja sen tarpeellisuutta testattu jatkuvasti tämän prosessin mukaisesti.

Missä olemme nyt?

Julkaisimme 8.5.2020 palvelun uusimman version, joka kattaa aiempien alueiden, Evon ja Ruunaan lisäksi myös suositut Nuuksion ja Urho Kekkosen kansallispuiston alueet. Teimme radikaalin uudistuksen käyttöliittymään mahdollistaaksemme helpomman ja suoraviivaisemman keskustelun sekä nostaaksemme käyttäjien luomat sisällöt näkyvimmiksi. Lisäksi palvelun visuaalinen ilme uudistettiin istumaan osaksi Metsähallituksen uudistettua brändiperhettä.

Retkikompassiin on kevään aikana ilmestynyt muun muassa fiilistelykuvia nuotiopaikoilta, ilmoituksia huoltoa vaativista kohteista sekä alueiden palveluihin liittyviä kysymyksiä. Metsähallituksen työntekijät ovat aktiivisesti osallistuneet keskusteluihin ja palvelun käyttöä sidotaan yhä tiiviimmin päivittäiseen työskentelyyn.

Koemme, että tulevaisuudessa karttapohjaisella käyttäjien osallistamisella ja siihen liittyvän datan hyödyntämisellä on valtava potentiaali niin luontoalueiden, kaupunkien, kuntien kuin yritystenkin kehittämisessä.

Muutama kommentti myös uuden palvelun käyttäjiltä ensimmäisten käyttökertojen jälkeen:
Todella hyödyllisen oloinen, voi ilmoitella bongauksia ja vinkkejä, esimerkiksi vaikka onko joku leiripaikka täynnä, jotain rikki tai puut loppu tms.

“Mainio tapa saada käyttäjät eli retkeilijät ja muut luontoliikkuja mukaan hoitamaan yhteisiä alueita.“

Voiko tästä kaikesta oppia jotakin?

✓ Innovaatiohankintamalli mahdollistaa palvelun ketterän suunnittelun kehitysprosessin aikana, jolloin mittavia määrittelydokumentteja ei tarvita
✓ Palvelua työssään käyttävät henkilöt tuntevat palvelun omakseen ja osaavat käyttää sitä, kun heidät osallistetaan palvelun kehittämiseen alusta alkaen
✓ Tarjoamalla käyttäjille mahdollisuuden luoda sijaintipohjaista sisältöä, saadaan kehittämistarpeet suoraan kätevästi kartalle
✓ Toimintamalli soveltuu myös muihin kuin luontokohteisiin, esimerkiksi kunnalliseen kehittämiseen, osallistamiseen tai organisaation sisäiseen vuorovaikutukseen

Tutustu palveluun tarkemmin osoitteessa https://retkikompassi.fi